BILLY TIBBETTS – BILLY THE KID

Luottoblogisti Sateentekijä perkaa tällä kertaa erään kiekkohistorian omituisimmista urakaarista: Billy Tibbetts- olkaa hyvät.

Tällä kertaa tutkin todella värikkään jääkiekkopersoona Billy Tibbettsin uraa suurennuslasilla. Tibbettsin tarina pisti ensimmäisen kerran silmääni vuonna 2000, kun hän nousi Pittsburgh Penguinsin NHL-miehistöön ja siitä saakka on tullut seurattua aktiivisesti hänen tapahtumarikasta kiekkouraansa. Vuosien varrelle on mahtunut linnatuomioita, raiskaussyyte, päihdeongelmat, uskomaton määrä potkuja eri joukkueista ja käsittämätön määrä tehopisteitä. Ja enpä ole vielä koskaan tehnyt niin paljon taustatutkimuksia kuin tätä artikkelia varten.

Billy Tibbetts syntyi vuonna 1974 Bostonissa, jossa hän myös aloitti myöhemmin jääkiekkoilijan uransa. Niin, itse asiassa hänen oikea nimensä on William Tibbetts, mutta häntä ei ole ristimänimellään juurikaan lätkäpiireissä kutsuttu. Tibbets sai hyvin nopeasti pahan pojan maineensa, josta tulivat nimet Billy ja Billy the Kid. Joten käytetäänpä hänestä tuota Billy nimitystä tässäkin jutussa.

Billy Tibbettsiä ei koskaan varattu NHL:ään, mutta hän pelasi kotikaupungissaan Boston Bruinsin junioreissa. Siellä hän pelasi vielä 18-vuotiaanakin, jossa nakutti mukavat 140 pistettä NEJHL:ssä 73 ottelussa. Jäähylläkin hän ehti istua mukavat 150 minuuttia.

Seuraavan parin kauden aikana hän pääsi debytoimaan myös ECHL:ssä, eli NHL:n farmin farmissa. Ja kaudella 1995-1996 hän pelasi loisteliaan kauden WCHL:ssä iskettyään 58 pelissä 37 maalia ja 68 tehopisteitä. Jäähyllä hän istui tasan 300 minuuttia.

Noiden edellä mainittujen vuosien aikana hänellä alkoi mennä myös suhteellisen lujaa siviilin puolella. Vuonna 1992 hän sai syytteen 15-tytön raiskauksesta, Billyn ollessa 17-vuotias. Kyseistä asiaa puitiin pitkän tovin oikeudessa, jonka aikana hän vielä jatkoi kiekkouraansa. Hän syyllistyi kuitenkin aikuisiän alettuaan myös muihin rikoksiin.

Palataan tuohon raiskausasiaan kohta lisää, mutta hän sai siitä ehdonalaista, jonka suorittamisen aikana hän mm. syyllistyi mm. pahoinpitelyyn, tyttöystäväänsä vaanineen huumehörhön ampumiseen ilmakiväärillä, poliisin pahoinpitelyyn jne. Lopulta tämä setti toi miehelle 3,5 vuoden linnatuomion. Näin Tibbettsin jääkiekkoura katkesi siis kuin seinään. Ehdollisenkaan aikana Billy ei ollut saanut pelata lainkaan Kanadan puolella, koska rötökset oli suoritettu nimenomaisesti Kanadassa. Niin, palataanpa tuohon raiskaussyytteeseen jonka hän sai. Hänen oma versionsa tapahtumista on hyvinkin mielenkiintoinen, joka lienee ainakin suhteellisen lähellä totuutta.

Billy Tibbettsin omat kommentit:

”Haluan yksiselitteisesti todeta että en raiskannut ketään. En voi edes käsittää ajatusta naisen raiskaamisesta. Rakastan ja kunnioitan kaikkia naisia, erityisesti äitiäni ja siskoani. Kerrotun lisäksi, tämä on totuus mitä tapahtui:

Olin 17 vuotta ja ”keg”-bileissä (”keg = oluttynnyri”, jonkinlaiset opiskelijabileet) kotikaupungissani, kun odotin ulkona lähtöä kuuden lähimmän ystäväni kanssa, jolloin tyttö lähestyi minua. En ollut koskaan ennen nähnyt häntä kun hän kysyi minulta: ”Enkö ole velkaa sinulle jotakin?” Sitten hän alkoi kouria minua. Vastasin hänen lähentelyynsä ja kävelimme noin 30 jaardin päähän kavereistani rakennuksen taakse. Olimme siellä ehkä viisi minuuttia, jonka aikana sain suihinoton. Sinä kaikki mitä tapahtui.

Myöhemmin sain kuulla että olin viimeinen kolmesta kundista, joiden kanssa hän oli ollut seksuaalisessa kontaktissa sinä iltana. Ongelma siinä mitä tapahtui, ja josta otan täyden vastuun, oli se että minä olin 17 ja hän kolme kuukautta vajaa 16. Massachusettsin osavaltiossa tätä pidetään rikoksena. Lopputuloksena myönsin syyllisyyteni (ala-ikäiseen sekaantumiseen ja suuseksin vastaanottamiseen) ja sain neljä vuotta ehdonalaista, uhkana kolmesta viiteen vuotta ehdotonta.”

Tuomionsa vuoksi Tibbetts oli kokonaiset neljä kautta kokonaan pelaamatta. Ja voisin ainakin itse kuvitella, että ei varmaan kovinkaan montaa luistimen piirtoa noiden vuosien aikana pystynyt tekemään.

Vankilasta vapauduttuaan Pittsburgh Penguinsin farmijoukkue Wilkes-Barre Scranton Penguins tarjosi kuitenkin Tibbettsille näyttöpaikkaa ja sen Billy käytti heti hyödykseen. Hän ei ollut siis koskaan aiemmin edes pelannut niin kovassa sarjassa kuin AHL, mutta niin vain hän vakuutti heti seurajohdon osaamisestaan 3,5 vuoden pelaamattomuuden jälkeen ja teki sopimuksen!

Tibbetts ehti pelati syyskauden aikana Wilkes-Barressa 38 ottelua, joissa hän teki myös 38 tehopistettä. Siinä sivussa jäähyminuutteja rapsahti 185 minuuttia. Uskomattoman kovat tehopisteet herättivät myös Pittsburghin kiinnostuksen ja seurajohtaja Mario Lemieux tarjosi kahden suunnan sopimusta Tibbettsille. Noihin samoihin aikoihin Lemieux itse oli tekemässä legendaarista comebackiaan kolmen vuoden pelaamattomuuden jälkeen. Eikä mennyt kauaakaan kun, sekä Lemieux että Tibbetts molemmat viilettivät Penguinsin NHL-miehistössä. Tibbetts oli siis ehtinyt olla vasta muutaman kuukauden vankilasta vapaana, kun hän pelasi jo NHL:ssä!

Seuraavat pari kautta hän sahasi NHL:n ja AHL:n väliä ja ehti sinä aikana siirtyä Penguinsista Philadelphiaan ja sieltä vielä New York Rangersin organisaatioon. Hän tuli noiden vuosien aikana tunnetuksi tappelijana myös NHL:ssä. Hän tappeli niinkin kovien kavereiden kanssa kuin esimerkiksi Todd Fedoruk, Eric Godard, Eric Cairns, Darcy Hordichuk ja Kryzysztof Oliwa.

Pian tapahtui kuitenkin jotain hyvin odottamatonta. Varmasti ensimmäistä kertaa missään ammattilaissarjassa ehdonalaisvalvojat puuttuivat pelaajan toimintaan kaukalossa. Billy Tibbettsiä nimittäin uhkailtiin linnatuomioilla, jos tappelut kaukalossa jatkuvat. Mukaan mahtui myös NHL:n mätkäisemä neljän ottelun pelikielto, jonka Tibbetts sai lyötyään vaihtoaitiossa seissyttä Darcy Hordichukia. Hänen vaikea luonteensa tuli siis erittäin tutuiksi myös NHL-organisaatioille noiden vuosien aikana. Hänestä haluttiin usein hyvin nopeasti eroon ja häntä siirreltiin usein sarjasta ja organisaatiosta toiseen.

Seuraavien kausien aikana hän alkoi pikkuhiljaa vajota takaisin ECHL:ään. Tehopisteitä ja jäähyminuutteja tuli jälleen roppakaupalla. Mutta Billyn ongelmista kertoo hyvin paljon kausi 2003-2004, jolloin mies sai potkut kolmesta eri ECHL-joukkueesta. NHL alkoi olla enää vain kaukainen haave, mutta kaudella 2005-2006 Chicago Wolvesin AHL-joukkue antoi hänelle kuitenkin vielä mahdollisuuden. Loistavat tehopisteet AHL:ssa (46 ottelua ja 42 pistettä) herättäisivät normaalisti minkä tahansa NHL-joukkueenkin kiinnostuksen. Päihdeongelmista kärsinyt Tibbetts ei kuitenkaan kiinnostanut edes AHL-joukkueita enää. Hän on myös siitä harvinainen pelaaja, että hän on saanut sekä AHL:ssä, että ECHL:ssä sarjan langettaman pelikiellon kaukalon ulkopuolisista ongelmista johtuen.

 

Kun sopimusta ei enää löytynyt Pohjois-Amerikasta, suuntasi Billy agenttinsa kontaktien avulla Suomeen ja HPK:hon toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Billy varasti nopeasti otsikot ja tällä kertaa aiheena olivat loistavat peliesitykset. Tibbetts esitteli loistavaa peliälyään, huikeaa lyöntilaukaustaan ja iski neljään peliin kovat 4+4 tehot. Hänestä kohistiin kauden kovimpana kaappauksena.

Sen jälkeen tapahtui kuitenkin jotain todella hämmentävää. HPK ehti jo tiedottaa, että Tibbettsillä olisi loppukauden kattava sopimus, mutta HIFK iskikin väliin. Petteri Sihvonen tiesi tuolloin kertoa, että Tibbetts oli tylysti ilmoittanut noiden neljän pelin jälkeen olevansa sarjan paras pelaaja ja ansaitsevansa myös sen mukaista palkkaa. Billyn agentti väänsi ensin sopimuksesta HPK:n kanssa, mutta tekikin lopulta kaikkien hämmästykseksi sopimuksen HIFK:n kanssa.

Tibbetts ei ilmoittanut sanallakaan HPK:lle lähtevänsä seurasta, vaan jätti vain menemättä seuraaviin aamuharjoituksiin. HPK:n silloinen päävalmentaja Jukka Jalonen oli asiasta todella näreissään ja ihmeissään, sillä hänellä oli omien sanojensa mukaan mennyt joka ikinen päivä hirvittävä määrä energiaa Tibbettsin kanssa asioiden vatvomiseen. Billyllä oli ongelmia ja mielipiteitä joka asian suhteen ja se söi Jalosen, sekä koko muunkin joukkueen energiaa.

Samana iltana Urheiluruutu kävi tapaamassa Jukka Jalosta, joka tyytyi kommentoimaan Tibbettsin lähtöä seuraavasti: ”Pojat ovat jo syöneet kakkukahvit tapaus-Tibbettsin johdosta”. Ja tuolloin oli myös yleisessä tiedossa, että HPK:n pelaajat olivat avoimesti taputtaneet pukukopissa kuultuaan Billy the Kidin siirtyneen pois Hämeenlinnasta.

Loppukausi HIFK:n riveissä ei ollut kuitenkaan ollenkaan niin maaginen kuin Helsingissä varmasti odoteltiin. 15 runkosarjan peliä ja tehot 3+8, sekä playoffeissa 5 ottelua tehoilla 1+1 eivät olleet sitä mitä HIFK:ssä kalliilta pelaajalta odotettiin. Mahtuipa Suomen vierailuun myös episodi, jossa Shayne Toporowski ei suostunut ottelun jälkeen kättelemään Tibbettsiä, koska piti tätä raiskaajana.

Seuraavat pari kautta kuluivat Pohjois-Amerikassa alasarjoissa ilman mainittavia suurtekoja. Tai mainittakoon nyt se, että potkuja hän sai edelleen säännöllisesti eri joukkueista. Ja lopulta  keväällä 2009 hän päätti lopettaa pelaamisen. Hän teki kuitenkin vielä comebackin parin vuoden tauon jälkeen kaudelle 2011-2012 FHL:n Cape Cod Bluefinsin riveihin. Heti debyyttiottelussa Billy iski varsin mukavat 1+4 tehopisteet. Ja lopulta kyseisenä kautena hän pelasi yhteensä 15 ottelua., joissa iski tehot 10+30. Niin ja tosiaan jäähyllä hän ehti istua yli 100 minuuttia.

Siinä oikeastaan Billy Tibbettsin ura jääkiekkoilijana oli tiivistettynä. Loistava pelaaja, huikea potentiaali, tulinen lämäri jne. Mutta vastaavasti varjopuolena ne lukuisat ongelmat kaukalossa ja kaukalon ulkopuolella. Eräs kiekkotoimittajakin sanoi varsin osuvasti Tibbettsistä, että häntä kuvastaa parhaiten termi ”Täydellinen sopeutumattomuus yhteiskuntaan”.

Loppuun vielä vajaan minuutin youtube-video Tibbettsistä, joka varmasti kertoo hänestä kaiken oleellisen, niin pelaajana kuin ihmisenäkin. Youtubesta löytyy myös lukuisia tappeluvideoita Tibbettsistä.

http://www.youtube.com/watch?v=5kDc6gu2SjA

 Tsekkaas joutessasi myös Tiikerin verkkokaupan tarjonta: www.hockeytiger.fi