1. Olit tällä kaudella ensin pitkään
pelaamatta ja sen jälkeen siirryit Britannian pääsarjan kautta Ruotsin 1-divisioonaan
(maan kolmanneksi korkein sarjataso). Avaatko vähän tätä kautta tarkemmin;
miten päädyit kyseisiin seuroihin?
- Elikkäs tämä kausi pääsi
venähtämään monestakin eri syystä. Ei oikein tullut mieleisiä tarjouksia ja
sitten kuitenkin päädyin alkuun Britteihin mikä oli itselle kiellettyjen
listalla. Viime kauden pelikaveri sattuu omistamaan Coventryn lätkäseuran ja
hän sitten infosi että Dundee voisi olla seuraava pysäkki. Siellä sitä mentiin
2 viikon mittaisella try-outilla, jota jatkettiin sittemmin vajaalla parilla
viikolla. Alku meni hyvin ja kaupunki, sekä pelikaverit olivat loistavia, mutta
kun alettiin puhua jatkosta, ehdotettiin alkuun taas try-outin pidennystä. Se
nyt ei sitten enää lämmittänyt, koska kausi oli jo pitkällä. Ilmeisesti
seuralla oli lieviä talousvaikeuksiakin, joten suuntasin katsomaan Prahan valot lomailumielessä. Jouluaattona kylille saapuessa agentti sitten otti
yhteyttä, että mielellään 26. päivä sitten Ruotsinmaalle, Grästorpiin. Olihan
se vähän hämmentävää hypätä suoraan tsekkiläisestä joulupöydästä tähän noin 3000
asukkaan pitäjään… Varsinkin kun oli neitokaisen vanhemmat laittaneet Prahassa kaikki
herkut viimeisen päälle nenän eteen.
 |
| Kuuluvainen on urallaan nähnyt muutakin kuin Kuopion torin. |
2. Pelasit Britanniassa myös viime
kaudella toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Telford Tigersin joukkueessa ja
iskit mukavat 55 tehopistettä. Minkäslainen kokemus se vuosi oli?
- Paljon hyvää ja sitten sitä toistakin puolta tuli
kurkattua. Pelillisesti kausi oli erittäin onnistunut ja saatiin kokea
kiekkobuumi viimeisen päälle. Ensimmäisissä peleissä oli kourallinen katsojia
ja loppukaudesta oli kotipelit loppuunmyytyjä, sekä ihmiset jonottivat parisen
tuntia ennen pelejä jo halliin. Uusi omistaja käänsi pienen seuran kurssia
vahvalla taloudellisella tuellaan, vaikkakin 2 kertaa viikossa treenattiin klo 22
jälkeen. Kaupungista ja muutamasta muusta jutusta nyt jotain jäi isommin
hampaankoloon, mutta jospa pysytään tällä kertaa asialinjalla. Kiekon taso
riippui pitkälti valmentajista ja henkilökohtaisesti en liikaa nauttinut niistä
illoista, kun ensimmäisessä aloituksessa kerrottiin Suomipojille että tänään
tapahtuu sitten vähemmän kiekollisia asioita. Maaleistahan sitä kuitenkin elää,
niin sieltä jäi mukaviakin muistoja. Tietenkin fanit olivat loistavia.
3. Tuleeko mieleen joku mehevä tarina
ajastasi Iso-Britanniassa?
- Ehkä yleisesti mieleenpainuvinta oli, että pelejä
saatettiin parhaassa tapauksessa siirtää tunninkin verran, jos oli ruuhkaa
motarilla tai muuten vain jos vastustaja oli myöhässä. Kylässä nyt ei hirveästi
tapahtunut mitään isompaa, mutta kalareissu toisen suomalaisen ja
ketjukaverimme isän kanssa oli siinä tuulessa aika extreme kokemus.
 |
| Briteissä matsin parhaat palkitaan bissellä. |
4. Tosiaan kun tuolla
Britanniassa taitaa niitä myllyjä olla joka matsissa, niin olitko itse
osallisena myllyissä? Entä oliko sarjassa koviakin hanskaajia?
- Itse en sen kummemmin joutunut
osalliseksi tappeluihin ja kyllähän siellä sen homman taitajia on useampaankin
lähtöön. Aikanaan mursin nenäni kyynärpäätaklauksen seurauksena ja sen jälkeen
valmentaja kertokin, et kuka katsoo perään. Ei tarvinnut siitä sen kummemmin
huolehtia, mutta kyllähän sillä mailalla noilla leveyspiireillä saa tehdä
muutakin, kuin pelata, jos huitomiset sun muut kohdistuu eurooppalaisiin.
Joukkueista löytyi koviakin karjuja ja Suomessakin tunnettuja pelimanneja.
Hiljattain huomasin, että sielläkin aletaan ymmärtää, että myllätkööt keskenään
ne keillä ei sit niitä avuja oo tarjoiltu kiekon kanssa touhuamiseen, koska iso
osa yleisöstä saattaa innostua tästä showsta.
Toim.huom: Joskus Englannissa homma lähtee lapasesta, kuten tämä 18 matsin pelikieltoon johtanut viikko sitten tapahtunut tapahtumasarja osoittaa (kts. video).
5. Mites hommat Ruotsissa ja
joukkueessasi Grästorps IK:ssa ovat lähteneet käyntiin ja minkälainen on
mielestäsi sarjan taso?
- Alkushokista selvittyäni kaikki on mennyt parempaan päin
varsinkin, kun saatiin nuo paperit ja peliluvat kuntoon parin viikon ihmettelyn
jälkeen. Vauhtia kyllä riittää treeneistä lähtien ja yllätyksenä tuli
enemmänkin kuinka paljon täällä harjoitellaan. Taitavia, nuoria ja
kokeneempiakin pelaajia riittää, joskin kiekko ei ole kovin fyysistä. Sanoisin
että aika ruotsalaista kiekkoa varustettuna hieman virkaintoisilla nuorilla.
Kulttuuria löytyy kiitettävästi, koska pelipäivinä tuntuu olevan suurin osa
kylän ja maatalojen isännistä paikalla, että saadaan pirskeet pystyyn
kotinavetassa.
6. Niin minkäs verran muuten
nykyisessä joukkueessasi harjoitellaan ja minkä verran Britanniassa
harjoiteltiin?
- Brittein saarilla treenailtiin useimmiten 4 kertaa
jäällä viikossa ja 2 päivää omaa aikaa. Täällä meille suodaan 1 vapaapäivä ja
sitten mennäänkin ainakin se kerta päivässä jäällä, sekä lisänä
oheisharjoitteet.
7. Kerrotko vähän missä päin Ruotsia
joukkueesi pitää majapaikkaa ja onko joukkueella esim. tavoitteena sarjanousu
jollain aikavälillä?
- Grästorp on erittäin pieni kylä Länsi-Ruotsissa ja
noin tunnin ajomatkan päässä Göteborgista koilliseen. Joukkueen tavoitteista
sen verran, että pari viikkoa sitten tavoitteena oli säilyttää sarjapaikka,
mutta nyt halutaan mennä play-offseihin. Kvalserienin ja sun muiden sarjasysteemien
sallimana mahdollisuudet on mennä pitkällekin. Kyllä kuitenkin organisaatiossa
tavoitteita on nousun suhteen ja pelaamallahan se onneksi vielä jossain päin
maailmaa hoidetaan
8. Pukukoppikielenä varmaan ruotsi,
joten mites ruotsin kieli on hallussa?
- Joo. Ruotsilla mennään ja käynnistymisvaikeuksia ollut oman puhumisen
kanssa, mutta eiköhän joukkue opi kuuntelemaan piakkoin mitä yritän
kertoa. Aktiivisesti yrittävät kyllä
opettaa ja englannilla pärjää tiukoissa paikoissa.
9. Pelasit 2010-2012 välisenä aikana
pari kautta Ranskassa. Minkäslaista aikaa se oli?
- Ranskasta tykkäsin tosissaan ja varsinkin näin
jälkeenpäin on tullut mietittyä useampaan otteeseen paluuta sinne. Syksyllä
olin jo sopinut kaiken valmiiksi Grenoblen kanssa, mutta treenipelien aiheuttama
pakkipula sai seuran nykäisemään pahvin alta pois. Jäi sitten sillä erää
lähtemättä sitten. Elämähän siellä on helppoa ja kiekkokin on eurooppalaista, koska
kaukalot ovat järjestään olympiakokoisia. Hyviä kokemuksia ja muistoja jäi
paljon niistä ajoista. Etenkin Strasbourg oli kaupunkina hieno. Sen sarjan
ainoa suurempi miinus on pitkät pelimatkat ja otteluita saisi myös olla enemmän
10. Sitten mennään kotimaan
kaukaloihin. Itselleni tulee mieleen takavuosilta Mestiksen ottelu Jukurit-TuTo
Mikkelissä, jossa TuTon Iiro ”moottorisaha” Junnila yritti haastaa sinut
myllyyn suoraan keskialoituksesta? Muistatko vielä tapauksen?
- Kyllähän tällaiset muistaa. Taisi olla
maalinjälkeinen vaihto. Silloinhan tämä meni vähän ohi ja nauramiseksi ennen kuin
jotain hässäkkää alkoi tulemaan :) Aika mieleenpainuvia matseja saatiin aikaan
TuTon kanssa muutenkin ja hyvä tunnelma oli aina niissä kohtaamisissa.
11. Ovatko Suomen kaukalot nyt
osaltasi nähty vai teetkö vielä joku päivä paluun kotimaan sarjoihin?
- Tiedä koskaan noista, koska ulkomailla ollessa
elämänlaatu on korkealla, mutta tietenkin aina oma viehätyksensä on pelata
Suomessa. Paljon hyvää sieltä on jäänyt, mutta taas tekee hyvää nähdä muutakin.
Jokaisessa maassa on kuitenkin omat tavat toimia.
12. Loppuun vielä kerrohan paras
muisto KalPa-ajoiltasi?
- Hyviä muistoja niistä ajoista on kyllä paljon, mutta
varmaan se liiganousu jäi parhaiten mieleen. Pääsi kuitenkin katsomaan läheltä
miten työsulun takia meillä pelanneet nuoruuden (toim.huom: Sami Kapanen &
Kimmo Timonen) idolit teki hommia ja oppiahan siitä sai. Ei paljon kalpene
siitä eräs ilta Jokereita vastaan, kun sain kiekon talteen ekan liigamaalin
kunniaksi ja toisenkin ehdin iskemään siihen matsiin syöttöpisteen kera. Voitto
Helsingin herroista 8-4 oli siihen aikaan aika kova juttu meille savolaisille.
Toim. huom: Nuo maalit löytyvät tästä vanhasta videoklipistä.
